Portugeesi Aida

Nyt mennään koiran kanssa toista viikkoa yhteistä taivalta. Olemme aloittaneet tutustumisen toisiimme ja pikkuhiljaa alammekin tuntea toistemme tapoja, tai ainakin minä alan aavistaa, mitä koira milloinkin haluaa. Sisäsiistiksi opettelu on vielä vaiheessa. Joskus siivottavaa tulee vain yhden lirahduksen verran päivässä, mutta joskus taas saa siivota useamman kerran. Pissasuoja on kyllä mahtava keksintö, ja öisin Aida saakin aika hyvin tarpeensa osumaan niiden päälle. Ensimmäisen viikon aikana tutustutin Aidaa kampaan ja harjaan. Namien kanssa homma sujui yllättävän hyvin. Sain kammattua ja harjattua Aidaa. Luopumista harjoiteltiin myös hieman, ja sen harjoittelua jatkamme sisällä. Aida alkoi näykkimään kaikkia perheenjäseniä kolmantena perheessäolopäivänä ja näykkiminen jatkuu ja lisääntyy koko ajan. Luovuttajalta saamassani oppaassa lukee, että koiran näykkiessä on oltava kuin ei olisikaan eikä näykkimiseen tule reagoida millään lailla. Se on kyllä hieman hankala toteuttaa...

9-vuotias tyttäreni on puhunut aika ajoin siitä, että hän haluaisi koiran. Olen ollut sitä vastaan, mutta kesällä hänen kysyessään asiaa uudestaan mietin sitä ja tulin siihen tulokseen, ettei minulla ole syytä olla koiran hankkimista vastaan. Roduksi valikoitui portugalinvesikoira. Yhtenä suurena kriteerinä koirarodun valinnassa portugeesiksi on se, ettei siitä lähde karvaa. Portugeesi vaikuttaa aktiiviselta rodulta, jonka kanssa on mukava harrastaa, kunhan peruskoulutus on saatu hoidettua. Terotimme tytölle kovasti, mitä koiran omistaminen tarkoittaa ja mitä kaikkea sen kunnollinen hoito vaatii. Kovasti hän vakuutteli selviytyvänsä kaikesta, mutta totta kai hän tarvitsee siinä tukea. Tyttö kävi naapurimme kanssa ulkoiluttamassa tämän kahta mopsia, jotta sai vähän vihiä siitä, mitä koiran ulkoiluttaminen tarkoittaa. Kun päätös oli tehty, menin tutkimaan netistä koiran hankkimista ja löysin Vesikoirat ry:n nettisivuilta kasvattajalistan. Soittelin kasvattajille sekä lähetin myös sähköpo...